Alkusivulle 

Savolaisittain

 

 

 

 

 

  

Kyllä ahventa naurattaa

Savon ukko se kalamiesten kunkku on

sen tietävät Valloissa.

Toki isomman ahvenen suanunna on

ainakiin puhheissa.

Viime yönäkii verkoilta palas,

hätäpäissää eokkovaa halas.

Näin se kalamiehen kunnian pelastaa.

Kyllä ahventa naurattaa.

Ja uamu kun valakeni uuvelleen,

kalakamppeesa ukko jo keräs.

Olj kammenna rantaan venneellee

jo ennen kuin kunnolla heräsj.

Verkko sotkeentu eilen jo kerran.

Sitä selvitti vuan tunnin verran.

Näen se kalamiehen kunnian pelastaa.

Kyllä ahventa naurattaa.

Oli kamppeet jo lastattu venneeseen.

Uamuaarinko porotti.

Lykkäs puattia Kallaveen laineille,

ensin puskaan kun jorotti.

Souti luodolle Kallavein.

Latas piippusa yksintein.

Näen se kalamiehen kunnian pelasti.

Kyllä ahventa naaratti.

Verkot vetteen kun olj hällä heitetty,

toivo suuresta sualiista palas.

Mato-ongella suatu oli keitetty,

jonka Ukko niät eokolta salas.

Siima sotkeentu tuas tämän kerran,

manas ilmoille hän kalaherran.

Näen se kalamiehen kunnian pelastaa.

Kyllä ahventa naurattaa.

Heettouistin ee ottanna antookseen,

tarttu koukku näet pajupuskaa.

Siello kuuskymmentä lippoo jo entistä.

Lissee tulloo, jos kiellä ee kukkaa.

Siitä melekose näättelyn sais,

piäsymaksusta kateltais.

Näen se kalamiehen kunnian pelastaa.

Kyllä ahventa naurattaa.

Iltapäevä ku koitti ja kottii läks

Ukko tuo tämän uuvemman kerran.

Kalasualis olj jiänynnä pienemmäks,

kilot puuttu vua rammojen verran.

Tästä tuomion Eokolta sais,

hätävale sen pelastais.

Näin se kalamiehen kunnian pelastaa.

Kyllä ahventa naurattaa.

Yks Lyytinen