Alkusivulle

Jos Sinulla on ITTVH elä ou huolissas, et ou yksin asian kansa. Minullakkii on se.
 
 ITTVH:n oereet
 
Ei taeja kuulostoo tutule ”ITTVH”: Iän Tuoma Tarkkoovaesuuven Vajjaus-Häeriö. Jos ei ou vielä tarttunu, niin uotappas vuan kun vuojet karttuu...
 
 Näin se ilmennöö:
 
Piätän pestä autonj. Lähtiessänj kohti autotallia huomoon postia etteisen pöyvälä. Piätän selata postin läpi ennen kun mänen pesemää autoo. Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin mänevät kutsu-kortit. Laetan autonavvaimet pöyväle ja rypistän roskapostin roskakorriin, joka on pöyvän alla.Sillon huomoon roskakorin olevan täynä. Niinpä piätän laettoo kutsut takasin pöyväle ja käyvä tyhjentämässä roskakorin. Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran oun viemässä roskia ulos ja roskaloutikko sattuu olemaan lähelä postiluatikkoo, voin aevan hyvin laittoo kutsuihin ensin postimerkit ja viijä ne samalla luatikkoon. Otan postimerkkikuoren essiin ja huomoon, että jälelä on vua yks postimerkki. Lissee postimerkkejä on pöytäluatikossa työhuoneessanj, joten lähen kohti työpöyteenj, jonka piälä huomoon kokistölökin, jota olin ollu juomassa. Jotta en merkkejä etsiessänj kuatais kokista pitkin pöytee ja olevoo korreeta liinoo, siirrän sitä rippauksen syrjemmäle. Huomoon, että kokis on alakanut hieman lämmetä ja piätän viijä sen jiäkuappiin. Matkalla jiäkuapile huomoon ikkunala kukan, joka kaepoo pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalauvale ja huomoon lukulasinj, joita oun ehtiny ympärj huushollia koko uamun. Aattelen, että on varminta viijä lasit työpöyvällenj heti sen jäläkeen kun oun kastellu kukan. Lasken lasit takaisin ikkunalauvale ja mänen täyttämään kastelukannua, kun siinä samassa huomoon  TV:n kaukosiätimen. Joku on jättäny sen keittiön pöyväle. Tajuan, että illalla katellessanj telekkaria, tarviin kaukosiädintä, mutta tovennäköisesti en muista, että se muata pötköttää  keittiön pöyvälä, joten piätän viijä sen oikeele paekalleen, kunhan vain ensin kastelen kukat. Kuavan vähän vettä kukan rutjakkeele, mutta suurin osa läeskyy lattialle – mattokii kastuu likomäräks. Joten, laetan kaukosiätimen takasi keittiön pöyväle ja haen mutjakkaeta pyyhkeitä, joilla kuivoon läekyttämänj veen. Matkalla liinavuatekuapile yritän muistoo, mitä olin tekemässä.  

-  Päevän lopuks: autoo ei ou pesty, kutsuja ei ou postitettu, roskista ei ou tyhjennetty, lämmin kokis lojjuu ikkunalauvala, kukkia ei ou kasteltu, postimerkkejä on vieläkii vuan yks, en löyvä television kauko-ohjainta suatikka lasejanj, enkä muista minne oun laettanu autonavvaimet. Miettiessänj, miksi mittään hommoo ei ou hoijettu tännään, oun toen teola hämmentyny, sillä oun ollu kiireinen koko päevän ja oun toen teolla väsyny. Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aijon hankkia apuva, mutta ensin tarkastan sähköpostinj.

Tie palavelus, jookos? Lähetä tämä viesti etteenpäen tutuilles, sillä minä en muista keille tämä on lähetetty. Elä vuan lähetä tätä viäräoppineille, kuten esimerkiks hämäläisille tai pohjalaisille, sillä ne ei ymmärrä – ne luuloovat, että savolaeset ovat hölömöjä, mikä ei pie alakuunsakkaa paekkoosa.

Elä naora! Jos et vielä ou tunnistanu tästä ihtees,  niin voet olla varma, että sekkii päevä tulloo ja ehkä noppeemmin kuin arvootkaan!

* VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA - AIKUISTUMINEN ON VAPPAAEHTOISTA -
ITELLEEN NAORAMINEN ON TERAPEUTTISTA*