Alkusivu

Savo – Englanti kieljoppia

Tällä piäsöö alakuun
Eorooppalaistuminen asettaa huasteita myös pidginsavolaesile. Englantia on ryhyttävä viljelemmään, vaekka oma kielj muistuttaiskin koppuraista lörtsyä.

1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle? 
VÖT MAET PII TÖ NIÄRIÄST WEEI TO TYÖ REILVÄISTAISSION?
(On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena).

2. Tiijjä häntä äkkiseltään männä sanomaa.
AE TONNOU MEÄ AE TELLJUU TÄT TAEREKTII.
(On huomattava may-ilemasun oikee käyttö).

3. Mittee se mahtaa  kello olla?
VÖT IT MEÄ PII TÖH TAEM?
(Huomoo etennii may-ilmaisu: savolaesele mikkään ei ou selekeetä).

4. Suattaapi häntä ollakkii kymmene yl kolome tai kolome yl kymmene,
riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan. 

IT MEÄ PII MEEPII TEN PAAST TRII OR
MEEPII TRII PAST TEN, TEPENTIN TOTA HUUS AESKING.

 (Huomoo koko kysymyksen  ja kysyjän kyseenalaiseks asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)

5. Mistähän tuota häntä suattaes ostoo uuvet pieksut?
VEÖR KUTAI MEEPII PAI SOME NJUU SUUS?
(Huomoo maybe-ilemasun oikee käyttö).

6. Suattaapa olla että kerronnii, vuan suatan olla kertomattakii.
MEEPII AE TELJUU, PUT VERI OPVIOOSLU NOT.
(Englanninkielinen ilemasu pakko kiäntee savolaista suoremmaks).

7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietee, mistee sitä saes kalakukkova? 

MAET TÖH HOUPOU NOU VEÖR KUTAI KET VISH INÖ COCK? 

(Kulokumies-käsite on tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa. Huom! Ou tarkkana kukko sanan oikeessa paenotuksessa viärinkäsitysten välttämiseksi).

8. Ee sitä maha kukkaa tietee, mistä muurinpohojalettuja?
JYY MAET NOT NOU VEÄR AAR TÖH VOOL-POTOM-SPAMS?
(Jälleen vaikee kiännösilemasu, joskin tulloo ymmärretyks riittävästi).

9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
VÖT IT MAET PII TÖH NEEM JYÖR KOOLT?
(Huomoo tuas ehollistus).

10. No, ee sillä minu omallain nii vällii ou.
AE NEVER TELJUU MAE OUN.